Koti Street Fighter 2 Netflixin Hi Score Girl on rakkauskirje retropeleille ja arcade-halleille

Netflixin Hi Score Girl on rakkauskirje retropeleille ja arcade-halleille

JAA
Hi Score Girl
Lähde: Netflix - Kuvakaappaus

Netflix on kääntynyt pikkuhiljaa yhä enemmän animaatioiden pariin ja yhtiö on ryhtynyt myös itse tuottamaan erilaisia animaatiosarjoja. Yksi tuoreimmista tuttavuuksista on Hi Score Girl, japanilainen anime, jossa käsitellään 1990-luvun arcade hallien kulta-aikaa. Harvoin kirjoitamme juttuja sarjoista, mutta kyseisessä sarjassa ollaan kilpapelaamisen juurilla.

Suomessa pelikoneiden kanssa ei useimmiten päästy pelaamaan muuta kuin huoltoasemilla ja yleensä sieltäkin löytyi vain kulahtanut pajatso. Toista se oli Japanissa, jossa 90-luvulla elettiin videopelien kultakautta. Lapset ja nuoret pelasivat kotonaan Famicomia, mutta varsinainen kisaaminen muiden pelaajien kesken tapahtui savuisissa pelihalleissa.

Hi Score Girl porautuu noihin merkityksellisiin kesiin lapsen näkökulmasta. Pelaaminen merkitsee enemmän kuin mikään muu tarinan päähenkilölle Haruo Yaguchille, vaikka kilpapelaamisen käsite on vielä lapsenkengissä. Tietenkin kuvioon kuuluu rakkaustarina, kun hän kohtaa pelihallissa mykältä vaikuttavan Akira Onon, joka pyyhkii Street Fighter II -pelissä muilla pelaajilla lattiaa. Pelaamisesta tulee heille yhdistävä tekijä, he molemmat karkaavat ankaraa todellisuutta videopelien maailmaan.

Areena, jossa oma kyvyt näytettiin ja punnittiin, oli tuolloin pelihalli. Kyse ei ollut rahasta tai palkinnoista. Kaikkein tärkeintä oli maine. Osa pelaajista nousi legendoiksi ja heitä kunnioitettiin ja pelättiin kautta koko maan pelihallien. Tämä ei ole pelkästään sarjan käsikirjoittajien oman värikynän tuotosta, osa pelaajista todellakin nousi julkkiksiksi. Tällainen pelaaja oli esimerkiksi amerikkalainen Tomo Ohira, josta huhuttiin halki maan ja joka myöhemmin salaperäisesti katosi.

Sarjassa vieraillaan myös yhdessä peliturnauksessa. Kohtauksessa annetaan hyvä kuva siitä millaista kilpapelaaminen oli vielä 90-luvulla. Turnauksen voittaja sai pystin ja t-paidan lisäksi ikioman kylpysetin.

Vaikka sarja on animoitu kankeasti, saavuttaa se silti jotain tuttua lapsuudesta. Vaikka harva suomalainen naskali vietti aikaa pelihalleissa, on tarinassa paljon mihin samaistua. Uusista peleistä intoilu ja combojen opettelu opiskelun sijaan on varmasti tuttua puuhaa korvessa kasvaneellekin. Sarjan tekijät ovat onnistuneet istuttamaan Hi Score Girlin sisälle haikean kaipuun lapsuuteen. Henkilöt kasvavat, vuodet kuluvat ja pelit vaihtuvat. Hekin alkavat kaivata takaisin aikaan, jolloin he pystyivät pakenemaan pelihallin kätköihin.

Kaikkiaan Hi Score Girl on rakkauskirje arcade-pelien kultaiselle vuosikymmenelle. Siitä välittyy rakkaus lajiin.

Olen kuvataidekasvattaja ja toimittaja. Elän omassa pelien, kulttuurin ja kirjojen maailmassa. Arvostan huonoa huumoria ja hassuja hattuja. Blogi: Varapeli

Kommentit

kommenttia