Näkökulma: Hjallis Harkimosta on tulossa kotimaisen kilpapelaamisen kasvot

Ilmoitus Arctic Invitational -turnauksesta tuntui lyövän läpi koko kilpapeliskenen. Tai oikeastaan siitä kuiskivat jopa pelaamisesta tietämättömätkin. Tapahtumaa ei edes järjestetä missään hallissa, vaan Hartwall Arenalla. Ihmiset ovat tottuneet näkemään kuvia jättitapahtumista, jossa valtavilta näytöiltä esitetään pelikuvaa yleisön hurratessa. Mutta ei Suomessa. Ihan Cheek matskua.

Viimeisetkin epäilykset kariutuvat jaettavan rahan määrään. 100,000 euron palkintopotti kruunaa suunnitelmat, tällainen läjä valuuttaa tekee tapahtumasta mielekkään myös kansainvälisellä tasolla.

En ole itse aktiivinen CS:GO fani, mikä on sinällään harmi. Mielestäni kyseisen pelin valinta tapahtuman pääteemaksi on kuitenkin varsin ymmärrettävä. CS:GO on kotimaista kansallisurheilua ja ENCEn nousu kohti lajin kirkkainta kärkeä on tuonut lajin myös tavallisten tallaajien keskuuteen.

Tässä suhteessa olen suuri populismin kannattaja, tarvitsemme pelejä ja tapahtumia, jotka tutustuttavat uusia ihmisiä kilpapelaamisen maailmaan. Katsottavan pelin tulee olla tarpeeksi nopeatempoinen, mutta silti miellyttävän maanläheinen, että kaikki pysyvät mukana siinä mitä tapahtuu.

Silti aloin heti miettimään, mikä muuta peliä olisin halunnut mieluummin seurata? Dota 2 on lähimpänä sydäntä, mutta ketkä tapahtumassa pelasivat? Voisivatko JerAx, Topson ja MATUMBAMAN perustaa kolmen miehen superjoukkueen höystettynä “insane”-tason boteilla? Ehkä ei.

Kuitenkin myös Dota on ollut osaaltaan tuomassa kilpapelaamista valtaväestön tietoisuuteen. Suomeen tulleet miljoonapotit ja pelaajien kutsuminen linnanjuhliin (paitsi MATUMBAMANIN) ovat erinomaisia esimerkkejä lajin uudesta statuksesta armaassa kotimaassamme.

Helsinkiin avatun pelilounge GLHF:n Samu kirjoitti blogitekstin aiheesta, jossa hän toteaa kotimaisen kilpapeliskenen henkilöityvän tällä hetkellä eritoten Hjallis Harkimoon. Olen tästä prikulleen samaa mieltä. Ja toden totta, mies häärii myös Arctic Invitational -turnauksen järjestävän Starsquad Eventsin taustalla. Niin isä kuin poika Harkimo ovat puhuneet julkisuudessa paljon kilpapelaamisen puolesta ja tämä kulminoitui tosi-tv-ohjelma Diilissä, jossa taisteltiin paikasta Harkimon esports-organisaation johdossa.

Vaikka Hjallis Harkimosta olisi mitä tahansa mieltä, antaa hän kilpapelaamiselle tarvittavaa uskottavuutta. Varsinkin vanhempi väestö saa uudenlaista tarttumapintaa koko elektronisen urheilun konseptiin Harkimon kautta. Esimerkiksi Hjalliksen YouTubeen lataamat videot, joissa hän yrittää pelata Counter Strikeä, ovat tietoisen hupaista katsottavaa. Ne tarjoavat uudenlaista samaistumispintaa ihmisille, joille kilpapelaaminen on outo käsite.

Kaikkiaan tapahtuma on iso juttu kilpapelaamiselle, katsoipa sitä mistä tahansa perspektiivistä. Nyt pitää vielä toivoa, että turnaus tulee olemaan legendaarinen spektaakkeli, jossa tavoitellaan kansainvälistä meininkiä, mutta muistetaan tuoda soppaan myös suomalaista kulmaa.

Mainittakoon vielä se, että on mielestäni hienoa, ettei tapahtumaan valittu suoraan ENCEÄ. Periaatteessa kaikilla kotimaisilla tiimeillä on näin mahdollisuus pyrkiä tapahtumaan.